Päivä 35 – Pinaattia, leivänmuruja ja pastaa (oho, tein kasvisruoan) ja säntäsin lenkille

Pikainen, nopea ja maistuva. Se ehkä kuvaa tämän päivän lounasta. Tässä on muutama (hyvä) maku, jonka kanssa pitää olla varovainen tai ainakin funtsia, missä menee oman maun rajat. Koska leivänmurut paistetaan chili-valkosipuliöljyssä, on hyvä huomioida, että noita tulee ainoastaan makua antamaan siihen öljyyn. Laita vaan sitä chiliä sinne. Valkosipulilkin on hyvää. Pinaatti paistetaan valkosipulin kanssa…

Päivä 34 – Synttärikakku suklaakuorrutuksella

Mä osaan leipoa pullaa ja olen siinä mielestäni aika hyvä. Sen sijaan kakut ovat mulle enemmänkin mysteeri tai sellainen tie, jota en yleensä lähde kulkemaan. Kuitenkin tuli tilaisuus kokeilla ensimmäisen Safkaa-kirjan synttärikakkureseptiä, joten pitäähän sitä taas mennä näille tuntemattomammille poluille. Taas mennään moniosaisen reseptin kanssa. Tässä reseptissä ei ole ollenkaan leivinjauhetta, mutta kananmunia onkin sitten…

Päivä 33 – Salaatti pekonin kera eli Salade aux lardons

Parin reippaan lihansyöntipäivän jälkeen mietin, että josko tänään tekisin (katumusharjoituksen omaisesti) salaatin. Siihen se ajatus sitten jäikin, sillä ensimmäisestä Safkaa-kirjasta valitussa salaatissa on reippaasti pekonia, kananmunaa ja erittäin öljyinen kastike. Eli hyvät lähtökohdat luvassa. Tää oli aika nopea puuhata, kun samaan aikaan voi mieskin tehdä useita hommia. Kananmunat ja pavut saa keitettyä samaan aikaan salaattipohjan…

Päivä 32 – Porsaan ribsit ja ähky

Edellisen härkätatakin lisäksi piti kokeilla toista hidasta reseptiä, ribsejä. Mä muistan lapsuudestani, että meidän vaari rakasti (maidon ja mansikoiden lisäksi) ribsejä ja skidinä me syötiin niitä aika usein. Luiden lisäksi tarjolla oli usein hiivaleipää, jota dipattiin paistinrasvaan. “Kevyttä” ja hyvää. Tässä reseptissä mennään kuitenkin hieman enemmän itään ja ribsit kypsyvät uunissa liemessä. Mureus pysyy paremmin…

Päivä 31 – Härkätataki pistää hymyilemään.

Jos odotat nopeaa reseptiä, kannattaa funtsia jotain muuta. Tässä ruoassa meni pitkään, mutta se on todellakin sen arvoista. Ja suurin osa siitä ajasta on muuten odottelua. Piti siis saada alkupaloja vieraille ja koska (lähes) raaka liha kiinnostaa, ruoaksi valikoitui härkätataki. Sanoinhan, että tässä menee kauan. Mä heräsin ennen aamuseiskaa valmistelemaan tätä. Ja huomasin, että puuttui…

Päivä 30 – jälkkäripäivä: suklaamousse

Tänään oli pakko tyytyä jälkkäriin, koska päivä alkoi hieman epätavallisesti. Ensin Helsingin parhaat croissantit, sitten Shawarma (vaikka muukin olisi kiinnostanut) ja kaiken lisäksi tämän jälkeen piti ottaa vielä toinen lounas. Siksi menikin aika pitkälle iltaan ennen seuraavaa ruokailua. Ja päätin tehdä jälkkärin. Uudempi Safkaa-kirja mainitsee tämän parhaaksi jälkkäriksi. Kokeiluun siis. Suklaamousse on tullut vuosien varrella…

Päivä 29 – jälkkäripäivä: Pannukakku ja omena-inkiväärihillo

On ekoja kertoja ja ekoja kertoja. Tänään oli taas niitä. Mä en muista, olenko mä tehnyt pannaria edes koulun kotitaloustunnilla, mutta hilloa en ole tehnyt sitten ikinä. Piti siis taas kokeilla. Jo senkin takia, että Safkaa2-kirjan sivukommentti sanoi juuri tämän omenahillon parantavan maanantaita n 18%. Vaikka en olekaan imaginääristen prosenttien suurin ymmärtäjä, en halunnut riskeerata…

Päivä 28 – lisukepäivä: lime-hunajapunajuuret

Välillä kokkaillaan juttuja, joille tarvitaan kirjasta ainoastaan lisukkeita. Tää on helppo, joten jää aikaa tehdä sitä varsinaista pääruokaa. Punajuuria, neljälle menee varmaan viisi sellaista pientä. Keittäminen kestää kuitenkin kauemmin kuin osasit odottaa, eli varaa keittämiselle vähintään puoli tuntia. Tän ehtii tehdä etukäteen, sillä noita lämmitellään vielä. Siis keitä punajuuria suolatussa vedessä hyvän aikaa ihan kuorineen…

Päivä 27 – Pannupihvi lisukkeineen

Flunssainen viikko vei monta hyvää kokkailupäivää, mutta tein paluun sitten pariosaisella jutulla. Aiemmin olen useamman kokkeilun kohdalla miettinyt, miten mä saan nää kaikki valmistumaan riittävästi samanaikaisesti. No, se tilanne pysyy, sillä hommana oli tehdä pannupihvi lisukkeineen. Lisukkeina oli pitkään paistettua sipulia sekä pekoni-sipuli-herne-salaattisekoitusta. Tai miksi tuota pitäisi kutsua… Nyt se on sekoitusta. Korppujauhot ja kerma…

Päivä 26 – Valterin pyttipannu

Nyt on vatsa täynnä! Mua mietitytti pyttipannu-termin käyttö, kun tottumuksen mukaan pyttipannussa on erilaisia lihoja, perunaa, kananmunaa ja whatnot. Tässä ei oikeastaan ollut tottumuksesta jäljellä kuin makkaraa ja sipulia. Ei tää ehkä oo ihan seikkailuksi luettavissa oleva resepti, mutta mielenkiintoinen homma oli kuitenkin edessä. Pyttipannun aineksina on mm kirjoissa useasti vastaan tullut punajuuri (huom! nämä…

Päivä 25 – Lammaspata

Varoituksen sana tähän alkuun. Aineksia on todella paljon, varaa iso pata. Ajattelin, että tänään on aikaa tehdä hitaampaa ruokaa. Eli pataruokaa. Tällä kertaa tehtäväksi osui lammaspata, jonka resepti on ensimmäisestä Safkaa-kirjasta. Nyt kannattaa lukea uusiksi toi ensimmäinen rivi. Itselleni kävi niin, että tän reseptin kaikki maailman juurekset eivät vain mahtuneet tohon valurautaihmeeseen ja jouduin tinkimään osasta…

Päivä 24 – Sitruuna-rosmariinilohi

Kohta neljäosa takana ja mä alan jo miettiä, että mitäs kaikkea tässä nyt tekisi. Välillä on ideoista pulaa, mutta olen huomannut sen johtuvan enimmäkseen oman idearikkauteni puutteesta ja laiskuudesta. Sitä ei ensisijaisesti ala valmistaa jotain tunteja kypsyvää pataruokaa, vaikka kuinka olisi aikaa. Nyt siis nopea ruoka. Lohta uunissa, maustettuna sitruunalla ja rosmariinilla. Tuosta linkin ohjeesta…

Päivä 23 – ranskalaiset perunat ja aioli (sekä pihviä)

Mä olen miettinyt tota ranskalaisten perunoiden tekoa, mutta tähän asti en ole koskaan tehnyt niitä rasvassa paistaen (vaan ihan niitä kaupan uuniversioita). Ravintoloissa on tarjolla monenlaisia, niin olisi hyvä tietää, miten noita tehdään ja mitä niissä on eroa. Ainakin viime aikoina olen taas ilolla huomannut itse tehtyjen ranskalaisten lisääntyneen tarjonnassa. Osa tosin meneestyneempiä kuin toiset……

Macarons eli kierrätys kunniaan

Viime viikolla tuli kokkailtua aika paljon munankeltuaisten kanssa ja siitähän jää aika paljon yli valkuaisia (ne muuten säilyvät ihan hyvin). Mietin, että mitä mä en ole koskaan tehnyt ja vastaus oli macarons (noilla on niin monta kirjoitusasua, etten mä edes yritä miettiä, mikä olisi se oikea muoto). Mä en ole kovinkaan suuri marengin ystävä, mutta…