Päivä 63 – Ratatouille

No, johan tossa olikin taas yksi lihaisa päivä (ja aamiaisylläri) välissä, eli takaisin kasvisruokiin… Mä ajattelin, että jos Disney/Pixar saa eläimet kokkaamaan, niin enköhän mäkin yhden ratatouillen osaa duunata.

Tässä(kin) reseptissä on paljon vaiheita ja välivaiheita. Vihannesten pilkkominen on helppoa, mutta jotenkin taas tää logistisuus sipulien, valkosipulien ja paprikan kuullottamisessa (polttamatta) sekä munakoison ja kesäkurpitsan paistamisessa ja noiden yhdistämisessä meinasi saada mut taas hieman solmuun. Syy taisi taas kerran olla laiskassa reseptin lukemisessa, mutta siitä sentään pääsi yli. Ja kun tosta työläimmästä paistamisesta pääsi yli, on melko helppo antaa padan muhia itsekseen tunnin ajan (siinä muuten saattaa mennä sitten todella paljon kauemminkin, mulla pata porisi pitkälle toista tuntia.). Ei siis mitään pikaruokaa, mutta ei todellakaan ollenkaan työlästä ruoanlaittoa tämä.

Ratatouille toimii vegelle itsenäisenä ruokana tai vaikka riisin kaverina. Lihaproteiinia huutava jengi nauttii tätä mielellään lihan kaverina. Erittäin monipuolinen ja varsin maistuva ruoka.

Näyttää pahalta, maistuu hyvältä. Myös itsekseen.

Näyttää pahalta, maistuu hyvältä. Myös itsekseen.

ohhoh, tulipas noista kokkaavista eläimistä tai ehkä niistä trailerin maisemista melkoinen Pariisi-fiilis.

Pariisi on niin kiva kaupunki, että mulla on siellä oma hotelli...

Pariisi on niin kiva kaupunki, että mulla on siellä oma hotelli…

6 thoughts on “Päivä 63 – Ratatouille

  1. Tämä menee testaukseen huomenna. Olen tehnyt ennenkin, mutta en safkaa-reseptillä. Pariisi kutsuu loppukuusta, mutta ei tainut sattua tuo sun hotelli kohdalle 🙂

    • Joo, toi oli aika keskeisellä paikalla. En mäkään siihen sitten majoittunut, kun oli paljon matkailijoita tulossa.
      Hyvää matkaa!

      Mutta oli kyllä mainio tää resepti.

  2. Ratatouille hautumassa. Mahtava määrä öljyä menee munakoisojen ja kesäkurpitsojen paistamiseen. Onko sama kokemus vai teenkö jotain väärin? Ihana tuoksu keittiössä. 🙂

    • Kyllähän sitä öljyä menee… Mutta se onkin ainoa, mitä nesteestä jää jäljelle hauduttamisen jälkeen.

  3. Kun malttaa haudutella tarpeeksi kauan ja pääsee yli tästä öljyn määrästä, niin tämähän on ihan jumalaista ruokaa. Pakko olla terveellistä. Tein joskus vastaavaa itämaiseen tyyliin reseptillä “Imaami pyörtyi”. En yhtään ihmettele.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *