Huhtikuu ja Madridin maraton (omg)

Huhtikuun alussa kisa tuntui vielä kaukaiselta ajatukselta. Todella kaukaiselta. Vaikka viikot vähenivät, fiilis ei muuttunut jännittyneeksi, koska treenit tuntuivat sujuvan erittäin hyvin. Kävin normaalien lenkkien lisäksi tempotreeneissä Elixian Cardio Club -tunnilla, johon lisäsin omat lämmöt ja jäähdyttelyt päälle.

intervellitreenit on hyvä vetää matolla

intervellitreenit on hyvä vetää matolla

Alkukuusta pääsin myös kevään adidashiemon kanssa käymään Tallinnassa treeneissä. Tämä Tallinnan keikka taisi olla yksi niitä ratkaisevia harjoituksia, jotka muuttivat maratontavoitteeni 4.15 alituksesta kohti neljää tuntia. Harjoituksen loppulenkin kevyt vauhti pääsi meidän porukaltamme hieman karkaamaan ja treeni tuntui helpolta kilomtri toisensa jälkeen. Se vahvisti varmaan enemmän mieltä kuin mitään muuta ja itseluottamus oli tärkeä lisä Amsterdamin kisan epäonnistumisen jälkeen.

adidasheimo Tallinnassa

adidasheimo Tallinnassa

Venytyksiä ei pitäisi unohtaa. Helpommin sanottu kuin tehty.

Venytyksiä ei pitäisi unohtaa. Helpommin sanottu kuin tehty.

Samaa mielen vahvistusta tuli myös viimeisissä pitkissä harjoituksissa, kun 30 kilometrin treenilenkki

Päättäväisellä katseella pitkälle lenkille

Päättäväisellä katseella pitkälle lenkille

Vanha takki mahtui päälle, jotain on tpahtunut.

Vanha takki mahtui päälle, jotain on tapahtunut.

Vauhti alkaa löytyä, kun lenkkikavereiden normaalivauhti on minuutin omaa nopeampaa.

Vauhti alkaa löytyä, kun lenkkikavereiden normaalivauhti on minuutin omaa nopeampaa.

treenin jälkeen venyy, kun jalassa on uudet kengät. Joonas otti tämän kuvan.

treenin jälkeen venyy, kun jalassa on uudet kengät. Joonas otti tämän kuvan.

Vikat pitkät lenkit ennen kisaa

Vikat pitkät lenkit ennen kisaa

Ja juoksussa olikin ihan tuloksellisuutta, puolikas meni alle 1.55

Ja juoksussa olikin ihan tuloksellisuutta, puolikas meni alle 1.55

Kisapäivä edessä, numeropaidat esillä.

Kisapäivä edessä, numeropaidat esillä.

Viimeiset vedot puistossa

Viimeiset vedot puistossa, kädet voisivat olla enemmän koukussa.

Madridin puistot antavat juoksijalle hienoa katsottavaa.

Madridin puistot antavat juoksijalle hienoa katsottavaa.

Kisaturistit totisena ennen kisaa. Kylmää, sateista ja jännittää melkoisesti. Lähtöön puoli tuntia.

Kisaturistit totisena ennen kisaa. Kylmää, sateista ja jännittää melkoisesti. Lähtöön puoli tuntia.

Kisa-aamuna jännitti, tietysti. Samaan aikaan oli rauhallinen olo. Treenit olivat menneet hyvin, eikä tässä vaiheessa ollut enää mitään tehtävissä. Reitti olisi haastava, mutta sen olin käynyt henkisesti läpi monta kertaa. Alun lähes 6km pitkä ylämäki menisi lämmitellessä 6min/km tahtia ja sitten alkavat alamäen voisi päästellä vapaammin. Kuulostaa helpolta ja sitä se osittain olikin. Tiet olivat onneksi leveitä, sillä yhtä aikaa kaduilla juoksi lähes 30000 juoksijaa (puolikkaan alkureitti meni samoja polkuja). Aamu oli melko viileä yön sateen jälkeen, mutta se taisi helpottaa meitä pohjoisesta tulleita. Lämpöasteita taisi olla n 13-14. Ylämäki, check. Alamäissä vauhti tahtoi nousta odotettua reippaammaksi, mutta sekin tuntui hyvältä. Lisää vettä joka juottopisteellä oli helppo napata, koska tarjolla oli parin desin pulloja, joita oli helppo kantaa mukana. Kaupungin keskustassa reitti kapeni muutaman metrin levyiseksi, kun katsojat olivat todella lähellä. Se oli oikeastaan mahtava fiilis.

Ylämäet, niitä oli sitten pakko laittaa loppuun. 32km kohdalta alkanut ylämäki kesti 41 km:iin asti ja korkeuseroakin oli satakunta metriä. Todellinen loppukoetus, mutta minuutteja oli tallessa, eikä pieni vauhdin hidastuminen ollut oikeastaan pahasta. Ystävä oli varoittanut, että 40 km kohdalla on käännös, jonka jälkeen meinaa usko loppua, koska näkee uuden ylämäen. Näin on. Onneksi tiesin tästä etukäteen, koska tuon ylämäen huipulta oli lähes helppoa rullailla maaliin reilu kilometri. Maalisuoralla jaksoi hymyilyttää, samoin maalissa, vaikka maaliin päästyäni taivaan portit toden teolla aukesivat, kastuin läpimäräksi ja palelin parin kilometrin matkan hotellille. Vastaan tulleet ihmiset ihmettelivät, mikä ihmeen virnistys mulla oli, kun hytisin ja hymyilin samaan aikaan.

Loppuaika 3.58.11 oli kuitenkin mahtva tulos. Reitille tuli nousua reilut 300m ja vaikka tämä on huomattavasti mäkisempi reitti kuin Amsterdamin maraton, oli tässä ehkä enemmän mielenkiintoa ja iloa. Ehkä se johtuu siitä, ettei tämä ollut eka kerta.

Matkan varrelta ei tällä kertaa otettu kuvia, mutta maaliviivan ylityksen jälkeen irtosi vielä hymy.

Matkan varrelta ei tällä kertaa otettu kuvia, mutta maaliviivan ylityksen jälkeen irtosi vielä hymy.

Valmentaja Joonas ehtikin kisan onnistumisen jälkeen sanoa, että seuraava tavoite onkin 3.44.59. Vielä en ole päässyt sinuiksi tuon ajatuksen kanssa, mutta eiköhän se kesän mittaan vahvistu. Tavoite voi kuitenkin olla vuoden päästä Pariisissa.

Huhtikuun fiilikset:
Juoksukilometrejä: 250, joista tiellä ja poluilla 194
Keskinopeus 5.35 paikkeilla myös pitkillä lenkeillä
Maratonin ennätyksen parannus 35 minuuttia 50 sek (ihan hyvin puolessa vuodessa)
Kisapaino n 80kg.

Kaiken kaikkiaan tää kokemus jäi jälkitunnelmaltaan hyvin erilaiseksi sen ensimmäisen kanssa. Taktikointi, tankkaus ja tietysti treenaus sujuivat hyvin. Mikä salaisuutena? Ehkä se oli kiinni siitä noudatetusta ohjelmasta. Siis tällä kertaa noudatin sitä ihan kunnolla ja kilometrimäärät pysyivät kohdallaan. Minulla oli myös varsin onnistunut talvi ilman suurempia sairastumisia ja se on ollut iso apu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *